Tulisija on tietenkin sellainen asia, joka pitää olla jokaisessa omakotitalossa ja se on ollut meidänkin suunnitelmissamme jo alusta lähtien. Takan paikkakin on ollut selvillä alusta lähtien; takka tulee olohuoneeseen. Ajatus erillisestä takkahuoneesta on kuullostanut monen korvaan aikoinaan kivalta, mutta mitä tässä on kokemuksia kuullostellut ja niistä lukenut niin tuo on ollut suurimmaksi osaksi kuolleena syntynyt idea. Takan on hyvä olla siellä missä ihmisetkin!
Jotta takan voi asentaa, niin sille tarvitaan tietenkin hormi. Ottaen huomioon sen, että vanhassa rintamamiestalossa on hormeja yleensä aika monta, luulisi asian järjestyvän helposti. Tässäkin talossa hormeja on kaikkiaan 14 kappaletta. Ilmeisesti jokaisessa huoneessa on alunperin ollut jonkinlainen kakluuni tai kamiina, ennenkuin talo siirtyi keskuslämmitykseen. Keskuslämmitykseen siirtymisen yhteydessä talosta on kuitenkin purettu kaikki muut tulisijat, saunan tulisijoja lukuunottamatta, joten mitään ilmiselviä merkkejä hormeista tai muusta ei siis ollut näkyvissä.
Ensimmäinen vaihe oli kutsua paikalle nuohooja selvittämään missä mahtaisi olla olohuoneen vanhan uunin hormi. Osuimmekin ensi yrittämällä oikeaan, vaikka emme sitä heti tajunneetkaan. Teimme nuohoojan merkkaamaan kohtaa aukon ja osuimmekin hormiin tai oikeastaan kahden hormin väliin. Sitten aloimme ihmetellä tilannetta vanhan hormikartan avustuksella. Mutta jokin ei nyt täsmännyt, sillä hormien mitat ja paikat eivät nyt tuntuneet menevän yhteen piirustuksen kanssa. Yksi löytämistämme hormeista oli olohuoneen nurkassa ja se oli musta eli selvästikin savuhormi ja seuraava hormi sen vieressä olikin todella iso, kahden hormin levyinen. Joten ei muuta kuin nuohousfirma uudelleen paikalle. Kaverit kävivät sitten työmaalla ihan omin avuin, kun eivät saaneet puhelimella kiinni isääni, joka toimi yhteyshenkilönä. Olivat siellä sitten todenneet, että kyllä se nurkassa oleva hormi on se oikea. Ja homma meni tämän takia sitten odotteluksi, koska me emme halunneet takkaa nurkkaan, vaan keskemmälle ja olisimme tuossa toisella käynnillä halunnet päivittää hormikartan ajantasalle. Joten ei kun soittoa perään, että tulkaa uudestaan. No ei auttanut kuin odotella, koska viikko oli vaihtunut syyslomaviikoksi ja seuraavat viikot olivatkin sitten muuten vaan kavereilla kiireisiä. Kunnes sitten toissaviikolla saimme vihdoin kaverit savuttamaan hormit ja johan alkoi tulla hieman tolkkua tilanteeseen.
Uusi hormikartta kertoikin meille heti miksi olimme aiemmin olleet ymmällämme. Esimerkiksi kellarin pannuhuoneen ja varaston poistoilmaräppänät johtivat samaan hormiin. Koska meille on tulossa koneellinen ilmanvaihto, heräsi ajatus josko saisimme otettua jonkun ilmanvaihtohormin takan käyttöön tai sitten yrittäisimme saada vanhan kiukaan hormin toisesta rivistä kaivettua esille. Helpoimmalta vaihtoehdolta kuullosti ilmastointihormin ottaminen käyttöön, mutta sitä varten tarvitsee saada lupa palotarkastajalta, joten ei muuta kuin häntä tavoittelemaan. Saimmekin tarkastajan tämän viikon tiistaina piipahtamaan paikalla. Tässä yhteydessä selvisi, että ilmastointihormia emme voi ottaa tässä yhteydessä takan käyttöön, koska se hormi, jota havittelimme on pannuhuoneen poistohormi ja sellainen tulee olla jatkossakin, vaikka meillä onkin koneellinen ilmanvaihto. Joten loppujenlopuksi ainoaksi vaihtoehdoksi nurkan lisäksi jäi kiukaan hormin kaivaminen esille, minkä pitäisi onnistua, sillä eturivissä oleva kahden hormin levyinen aukko ei ole hormi vaan jokin jättö ja kiukaan hormin pitäisi löytyä sen takaa.
No huomenna on sitten aika piikata reikää ja katsoa onnistaako meitä. Näköjään joskus asiat pitää tehdä vaikeimman kautta…