Aihearkisto: Yleistä

Laa.. laa.. laattoja

Oma panokseni remonttihankkeeseen keskittyi tammikuussa laattojen etsiskelyyn. Laattamyymälöitä tuntuisi äkkiseltään olevan joka kadun kulmassa, rautakauppojen laattaosastojen lisäksi. Mutta kun sitten lähtee ostoksille, huomaa, ettei liikkeitä niin kovasti olekaan. Sama pätee itse laattavalikoimaan: malleja ja värejä on vaikka minkälaisia, mutta jos etsii esim. vaaleaa (mutta ei keltaista, valkoista tai harmaata) keittiöön sopivaa lattialaattaa, niin huomaa ettei vaihtoehtoja juuri olekaan.

Kylpyhuoneen seinien valkoiset ”peruslaatat” löytyi jo joulukuun alussa RTV:stä edukkaaseen hintaan, joten niihin sopivat lattialaatat ja tehostemosaiikit olivat ensin työn alla. Etsiskelimme lattiaan tummaa harmaata ”kymppikymppiä”  ja samalla vilkuilimme mosaiikkeja. Näissä molemmissa valikoima oli melkoinen. Samalla katseltiin myös takan pintaan sopivaa valkoista isoa laattaa, joka sitten osoittautuikin hankalammaksi hankinnaksi. Haalittiin joitakin mallikappaleita liikkeistä mukaan ja eikun talolle niitä ihmettelemään. Napattiin vielä samalla mukaan Iskusta keittiökaappien ovet takkalaatan rinnalla vertailtavaksi. Talolla todettiin, että vain yksi Vehoniemen laattamyymälän (on muuten hyvä liike!) lattialaatta oli kohtuullisen hyvä ja päätettiin samantien tilata sitä kellarikerroksen märkätiloihin. Tosin kyseinen laatta ei sopinut aulatilan laminaattiehdokkaaseen, joten laminaatti meni sitten uudelleen hakuun. Takkaan valitsimme näytteistä toisen, puhtaan valkoisen isohkon laatan. 

Seuraavalla laattojenhakukierroksella keskityttiin etsiskelemään keittiön lattiaan sopivaa laattaa, joka sopisi olohuoneen parkettiin. Ensin etsimme tummahkoja harmaita ja rusehtavia, kunnes sisustussuunnittelijamme oikaisi käsityksiämme värisävyistä vaaleampaan suuntaan. Eikun uudelleen etsiskelemään vaaleampia laattoja ja taas muutama mallikappale kainalossa talolle. Ja tietysti myös kaapinovet uudelle katselmukselle taas Iskusta mukaan. Onneksi laattaehdokkaista yksi todettiin pienen pohdinnan jälkeen yksimielisesti parhaaksi ja päätettiin tilata sitä keittiöön ja eteiseen Laattakeskuksesta.

Vielä pitäisi löytää mosaiikkilaattaa tehosteeksi kylppäriin sekä vessoihin lattia- ja seinälaatat sekä yläkerran suihkutilan laatat. Yksi kohtuullisen hyvä mosaiikki löytyikin jo, mutta hinta vaan on sen verran hirveä, että täytyy kaivaa muita vaihtoehtoja jostain esiin… tosin voisin ennustaa, että hommassa käy kuitenkin niin kuin yleensä, eli päädytään lopulta sikakalliiseen ekaan vaihtoehtoon. Olisihan se sentään Muranon lasitehtaan lasimosaiikkia… 😉

Tammikuun tilannepäivitys

Edellisestä blogipäivityksestä onkin jo ehtinyt vierähtää aikaa, joten nyt lienee jo korkea aika selostaa hieman mitä remonttirintamalla on tapahtunut.

Kellari
Joulukuun alkupuolella kellarin lattia alkoi olla valmiina valua varten eli lattia oli eristetty, viemärit ja vesijohdot vedetty, tarvittavat laatan alla kulkevat sähköjohtojen suojaputket asennettu, eristeen päälle oli myös levitetty verkko sekä lattialämmitysputket. Varsinainen valu tehtiin 16. päivä. Jo seuraavan päivänä pääsimme ihmettelemään, oliko valu onnistunut ja ainakin kaadot näyttivät olevan melkein jo kohdallaan, sekä muutenkin kaikki näytti ihan hyvältä.  Mutta tokihan jotakin piti mennä pieleen, ainaskin pikkasen, eihän tämä muuten olisi rakennushommaa. Saunassa kiukaalle tulevan sähköjohdon suojaputki oli sitten varmuuden vuoksi päätetty valaa laatan sisään!

Jo ennen vuoden vaihdetta pääsimme testamaan eristeiden asennusta kellarin ulkoseiniin. Seiniin tulee 100mm alumiinipintainen uretaanilevy joka kiinnitetään betoniseinään pikanauloilla. Asennustyöt jatkuivat heti uuden vuoden jälkeen ja saimmekin suhteellisen nopeassa tahdissa eristettyä kadunpuoleisen seinän ja tulevan öljysäiliötilan takaseinän, seuraavaksi siirryimme eristämään saunaa ja pesuhuonetta.

Hieman liikkuvaa kuvaa

Ensimmäisessä videoklipissä talon vanha ölysäiliö siirtyy kuorma-auton lavalle.

[flashvideo file=https://www.paavolat.fi/talo/wp-content/uploads/2010/11/Oljy.flv /]

Toisessa klipissä taaseen valetaan sokkelia.

[flashvideo file=https://www.paavolat.fi/talo/wp-content/uploads/2010/11/Valu.flv /]

Historian havinaa lehdissä

Kuten aiemmin jo mainitsimme, erinäisiä lehtiä on löytynyt seinien ja lattian välistä. Lähinnä vuosien 1953 ja 1954 Aamulehtiä, Tampella-lehtiä, SNS-lehtiä ja muutama muu. Aamulehden sunnuntailiitekin on näköjään ilmestynyt jo tuolloin. Tässä näytteitä muutamista. Erityisen hauskoja olivat mainokset ja työpaikkailmoitukset, huomaa mm. ottolapsi-ilmoitus (kuva5)!

Jotain näkyvää uutta…

Tällä viikolla talon isännän ollessa koko viikon poissa, talolla hommat etenivät ikkuna-asennukseen. Maanantaina ikkunakuorma saapui pihaan toistamiseen. Ikkunathan olivat pyrkineet talolle jo kerran aikaisemmin, mutta emme voineet ottaa niitä vielä siinä vaiheessa vastaan. Ja kaiken lisäksi toimitus oli sovittu alunperinkin joulukuulle ja tuolloin elettiin vasta marraskuuta. Nyt sitten toisella yrittämällä ajakohta oli kelvollinen 😉

Ikkunoiden asennus tapahtui tiistain aikana ja kävin iltasella katsomassa tilannetta. Katsominen tosin oli lievästi hankalaa, koska valot sai päälle enää vain kellariin. Yllättäen sähköjohto, joka oli muihin kerroksiin kulkenut vanhojen ikkunoiden raoista, ei enää kulkenutkaan ja siispä haparoin pimeässä talossa. Sen verran pystyin näkemään että ikkunat oli vaihdettu muihin, paitsi kellarikerrokseen ja homma näytti siltä osin olevan kunnossa. Tosin ulkopuoliset karmit ja ikkunapellit vielä uupuu.. Talomme mainostaa nyt sitten toistaiseksi komeilla tarroilla Pihla-ikkunoita, koska en alkanut nyhtämään mainostarroja pimeässä pois. Komeasti oli ikkunoissa valmiina myös kaihtimet, kätevää tämä homma nykyään!

Ei muuta kuin verhoja ompelemaan…

Hormeista osa 2

Torstaina päätin sitten kaivaa esille kiukaan hormin, jonka olimme päättäneet ottaa takan käyttöön. Laajensin ensin olemassa olevaa aukkoa sivusuunnassa, mikä oli helppoa kohdallaan olleen tyhjän jätön takia. Näin sain hormin toisen rivin nopeasti näkyviin. Hiukan myöhemmin päivällä, yhdessä isäni kanssa, mittasimme vielä oletetun kiukaan hormin kohdan ja kävimme käsiksi toisen rivin muuraukseen. Mittauksemme osuikin oikeaan eli puhkaisimme nopeasti reiän savuhormiin. Ennen kuin soitimme uudemman kerran palotarkastajan visiitille, niin halusimme tarkistaa vielä itse, että kaikki on kunnossa eli hormi todellakin menee saunaan. Kokeilimme rassata hormia niin ylhäältä kuin alhaaltakin, mutta mitään ei näkynyt missään päässä. Jäimme sitten hetkeksi tuumailemaan, että mikä tässä nyt mättää… Olisikohan tämä nyt kuitenkin sitten tämä vanhassa hormikartassa ole leivinuunin hormi, pakko olla. Mutta tämäkin on oikeastaan vielä vähän liian reunassa, mutta jos tämä on todellakin tuo leivinuunin hormi, heti seuraava on se kiuas ja se olisi todellakin passelissa kohdassa. Joten ei muuta kuin reikää laajentamaan edessä ja sitten uutta reikää myös toiseen riviin.  Ja heti tärppäsi eli osuimme todellakin hormiin ja pian olimmekin tutkimassa olisiko tämä viimeinkin se oikea. Ja kyllä pienoisen uurastuksen jälkeen saimme yhteyden saunan ja olohuoneen välille.

Hormeista ja hormien välistä

Tulisija on tietenkin sellainen asia, joka pitää olla jokaisessa omakotitalossa ja se on ollut meidänkin suunnitelmissamme jo alusta lähtien. Takan paikkakin on ollut selvillä alusta lähtien; takka tulee olohuoneeseen. Ajatus erillisestä takkahuoneesta on kuullostanut monen korvaan aikoinaan kivalta, mutta mitä tässä on kokemuksia kuullostellut ja niistä lukenut niin tuo on ollut suurimmaksi osaksi kuolleena syntynyt idea. Takan on hyvä olla siellä missä ihmisetkin!

Jotta takan voi asentaa, niin sille tarvitaan tietenkin hormi. Ottaen huomioon sen, että vanhassa rintamamiestalossa on hormeja yleensä aika monta, luulisi asian järjestyvän helposti. Tässäkin talossa hormeja on kaikkiaan 14 kappaletta. Ilmeisesti jokaisessa huoneessa on alunperin ollut jonkinlainen kakluuni tai kamiina, ennenkuin talo siirtyi keskuslämmitykseen. Keskuslämmitykseen siirtymisen yhteydessä talosta on kuitenkin purettu kaikki muut tulisijat, saunan tulisijoja lukuunottamatta, joten mitään ilmiselviä merkkejä hormeista tai muusta ei siis ollut näkyvissä.

Ensimmäinen vaihe oli kutsua paikalle nuohooja selvittämään missä mahtaisi olla olohuoneen vanhan uunin hormi. Osuimmekin ensi yrittämällä oikeaan, vaikka emme sitä heti tajunneetkaan. Teimme nuohoojan merkkaamaan kohtaa aukon ja osuimmekin hormiin tai oikeastaan kahden hormin väliin. Sitten aloimme ihmetellä tilannetta vanhan hormikartan avustuksella. Mutta jokin ei nyt täsmännyt, sillä hormien mitat ja paikat eivät nyt tuntuneet menevän yhteen piirustuksen kanssa. Yksi löytämistämme hormeista oli olohuoneen nurkassa ja se oli musta eli selvästikin savuhormi ja seuraava hormi sen vieressä olikin todella iso, kahden hormin levyinen. Joten ei muuta kuin nuohousfirma uudelleen paikalle. Kaverit kävivät sitten työmaalla ihan omin avuin, kun eivät saaneet puhelimella kiinni isääni, joka toimi yhteyshenkilönä. Olivat siellä sitten todenneet, että kyllä se nurkassa oleva hormi on se oikea. Ja homma meni tämän takia sitten odotteluksi, koska me emme halunneet takkaa nurkkaan, vaan keskemmälle ja olisimme tuossa toisella käynnillä halunnet päivittää hormikartan ajantasalle. Joten ei kun soittoa perään, että tulkaa uudestaan. No ei auttanut kuin odotella, koska viikko oli vaihtunut syyslomaviikoksi ja seuraavat viikot olivatkin sitten muuten vaan kavereilla kiireisiä. Kunnes sitten toissaviikolla saimme vihdoin kaverit savuttamaan hormit ja johan alkoi tulla hieman tolkkua tilanteeseen.

Uusi hormikartta kertoikin meille heti miksi olimme aiemmin olleet ymmällämme. Esimerkiksi kellarin pannuhuoneen ja varaston poistoilmaräppänät johtivat samaan hormiin. Koska meille on tulossa koneellinen ilmanvaihto, heräsi ajatus josko saisimme otettua jonkun ilmanvaihtohormin takan käyttöön tai sitten yrittäisimme saada vanhan kiukaan hormin toisesta rivistä kaivettua esille. Helpoimmalta vaihtoehdolta kuullosti ilmastointihormin ottaminen käyttöön, mutta sitä varten tarvitsee saada lupa palotarkastajalta, joten ei muuta kuin häntä tavoittelemaan. Saimmekin tarkastajan tämän viikon tiistaina piipahtamaan paikalla. Tässä yhteydessä selvisi, että ilmastointihormia emme voi ottaa tässä yhteydessä takan käyttöön, koska se hormi, jota havittelimme on pannuhuoneen poistohormi ja sellainen tulee olla jatkossakin, vaikka meillä onkin koneellinen ilmanvaihto. Joten loppujenlopuksi ainoaksi vaihtoehdoksi nurkan lisäksi jäi kiukaan hormin kaivaminen esille, minkä pitäisi onnistua, sillä eturivissä oleva kahden hormin levyinen aukko ei ole hormi vaan jokin jättö ja kiukaan hormin pitäisi löytyä sen takaa.

No huomenna on sitten aika piikata reikää ja katsoa onnistaako meitä. Näköjään joskus asiat pitää tehdä vaikeimman kautta…

Historiaa seinien välistä

Usein vanhojen talojen remonteissa on seiniä ja lattioita auottaessa törmätty mielenkiintoisiin löytöihin. Tässä remontissa tuollaisiin ei ole kuitenkaan vielä törmätty, eli lattioiden alla on todellakin ollut vain lastuja sekä puruja ja seinien välissä pellavapäistärettä, vanhojen kaapien hyllyjen ja hyllypaperien välistäkään ei ole löytynyt rahaa.

Purujen seassa ei ole myöskään ollut paljonkaan niin sanottua ylimääräistä materiaalia, mutta jotain on sentään löytynyt. Löytyi seuraava tiedonanto, joka lienee alunperin ollut palkkapussin kääntöpuoli.

Lisäksi yläkerran WC seinän välistä löytyi hieman repalainen Aamulehti vuodelta -54.Tästäkin tulen myöhemmin skannaamaan hieman näytteitä tänne.

Näiden lisäksi ainot löydöt ovat oikeastaan olleet ne muutamat naisten sukkanauhasukat, jotka löytyivät eräästä ovenpielestä, missä olivat siis tilkkeenä.

Marraskuun alku

Marraskuu alkoi yhtä kiireisissä merkeissä kuin lokakuu loppui. Heti ensimmäisellä viikolla saimme talon kyljessä mollottavan aukon vihdosta viimein kiinni, eli ensin painelaatikko paikoilleen ja sitten valu. Alkuviikosta paikalle pärähti myös putkimies asentamaan kellarin viemäreitä ja vesijohtoja. Putkimies olikin sangen vikkeläliikkeinen ja hetkessä lattialla ja seinillä komeili putket odottamassa valua. Loppuviikosta saimme paikalle taas huopamiehen asentamaan kellarin radonhuopaeristeitä. Kaikki alkoi siis olla valmista lattialämmityksen asentamista ja valua varten.

Paitsi, että tässä vaiheessa sitten tuli mieleen, että hetkonen, pitäisikö lattian alle kenties asentaa jotain sähköjohtoja! Ja toisaalta, eihän lattialämmityksen toimittajaakan ollut vielä edes virallisesti valittu, vaikka putkari olikin jo innokkaana ehtinyt asentaa jakotukin jotakuinkin niille sijoille, minne sen pitäisikin tulla.

Shoppailua

Talolla kellarin edetessä on pitänyt suunnitella seinien sisäpuolta. Pitkällisen kääntämisen ja vääntämisen jälkeen saimme keittiösuunnitelmat valmiiksi ja keittiötilauksen tehdyksi. Keittiövalinnassa päädyimme Iskun keittiöön täydennettynä Siemensin koneilla. Keittiön osalta hakusessa on enää lähinnä seinämateriaali ylä- ja alakaapistojen väliin.

Kylppärin ja vessojen kalusteet on nyt sitten kovasti ”tapetilla” samoin kuin kodinhoitohuoneen varustus. Sivusilmällä on tutkittu eri hanavaihtoehtoja sekä WC-kalustoa, mutta vaihtoehtoja on riittämiin ja valinta niiden välillä vaikeaa.

Kellariimme päätyi eräs hyvin tehokas putkimies, joka suorastaan pakotti meidät tekemään poreammevalinnan, jotta saadaan putkivedot edes suunnilleen oikeisiin paikkoihin. ”Pakon edessä” varasimme sitten kohtuuhintaisen esittelykappaleen Victory Span poreammeesta, joten yksi hankintalistan kohta voidaan merkata hoidetuksi. Enää on sitten vain noin sata asiaa listalla… 😉

Kumma, jos tämän projektin jälkeen vielä tekee mieli lähteä shoppaamaan…