Tässä muutamia poimintoja sisätiloista.
Kaikki kirjoittajan Heidi artikkelit
Joulua odotellessa
Jouluksi uuteen kotiin! Hmm… tuttu sanonta! Meitäkin varoiteltiin, että ei kannata kiirehtiä tiettyyn hetkeen, eikä ainakaan jouluun. Tosin puhe oli silloin jo edellisestä joulusta! Talon hankinnasta ja remontin aloituksesta on melkein 1,5 vuotta. Vihdoin homma alkaa näyttää viittä vaille valmiilta. Viimeisiä viilauksia on tehty sinne tänne ja viimeisimpänä rypistyksenä tehtiin joulua edeltävänä viikkona ja viikonloppuna kellarin alaportaiden laatoitus ja laminaatin asennus. Laminaattia naputeltiin lattiaan ihan omin voimin ja kyllä siitä aika kiva sitten lopulta tuli! Valittiin Bauhausin tummanharmaa ”printtilaminaatti”.
Käytiin myös tilaamassa eteiseen liukuovikaappi sekä makuuhuoneeseen vaatekaapit. Niiden pitäisi olla haettavissa pari päivää ennen joulua, eli vielä on pieni rypistys niiden osalta tehtävänä ennen joulurauhan julistusta. Pitkällisen pähkäilyn ja hintavertailujen tuloksena päädyttiin hankkimaan nuo Keittiöjätistä. Testataan samalla näiden hinta-laatusuhdetta ja katsotaan sitten mistä tilataan muuallepäin taloa kaappeja. Aikaisemmin kellaritiloissa testattiin myös Ylöjärveläisen Pirkanmaan keittiötukun hinta-laatusuhdetta ja hinta oli halpa ja laatukin vähän sen mukainen sitten. Mutta kyllä ihan toimivat kaapit sieltäkin saatiin, muutamien pikkujuttujen takia tosin jouduttiin siellä asioimaan useampaan otteeseen kaappien asennusvaiheessa. Katotaan nyt sitten montako halvemman tason liikettä vielä tämän projektin puitteissa tullaan testaamaan… ehkä täytyykin kirjoittaa niistä sitten vertailu lopuksi 🙂
Joulua odotellessa, odottelemme vielä kellarin portaiden askelmien päälysteitä. Ostimme koivuista liimapuulevyä Bauhausista ja siitä on tarkoitus sahata päällysteen portaikkoon. Yläkerran portaat ovat wengen väriseksi sävytettyä koivua, joten nämäkin sävytetään sitten samaan sävyyn. Tuo kellariin menevä portaikko on kohtalaisen haasteellinen, koska lähes jokainen porras on eri kokoinen. Yksi tuttavamme lupautui tekemään askelmat ja kävikin tekemässä pahvisabluunat portaista. Katostaan nyt saadaanko näitäkin valmiiksi vielä ennen joulua.
Syksyn satoa
Syksy hurahti ohi melkein huomaamatta. Elokuun lopussa saatiin talon 2 ylimpään kerrokseen käyttölupa, eli kuun vaihteessa päästiin muuttamaan sisään. Kellarikerros oli sen verran vaiheessa, että sille lupaa ei saatu. Tavarat pakettiin ja muutto päälle! Onneksi porukkaa oli mukavasti, joten ihan ylitsepääsemätön urakka tuo ei ollut. Osa tavaroistakin odotti jo valmiina paketeissa edellisestä muutosta säilöttyinä.
Syksy kului enemmän ja vähemmän laatikoiden seassa elellessä. Vähitellen niitä onneksi alkoi vähenemään. Samalla jatkettiin töitä, tosin tahti hidastui huomattavasti, koska vakituiseen tekevät työmiehet siirtyivät muihin urakoihin. Viikonloppuisin fiksailtiin kaikenlaisia pikkujuttuja ja jatkettiin kellarin laittoa. Ensimmäisenä isona työvaiheena tehtiin kodinhoitohuone, jonka lattia laatoitettiin ja sen jälkeen asenneltiin kaapistot. Kaappien kanssa kuluikin mukavasti aikaa kun kasattiin ne itse pikkuosista. Mutta ihan toimiva siitä saatiin!
Lumentulon lähetessä tuli kiire tehdä ulkoraput. Väliaikaisena kulkureittinä toimineet ”lainaraput” purettiin ja saatiin yksi työmies paikalle pariksi viikoksi valamaan betonista raput ja samalla jatkamaan sisätöitä. Juuri ennen isomman lumimyräkän tuloa, saatiin raput valuun ja kuivumaankin. Kyllä nyt kelpaa kulkea!
Heinäkuun höyryjä
Heinäkuussa lomat sotki projektia ärsyttävästi. Putkari ja muurari lomailivat, lähes kaikki erikoisliikkeet lomailivat, kalustetehtaat lomailivat jne. jne. Onneksi sentään 2 timpuria touhusivat koko kesän talolla lähinnä pintoja tasoittaen ja maalaten. Itsekin lomailimme muutamia päiviä mökillä ja tietenkin asuntomessuilla Kuopiossa piti käydä katsomassa uusia ideoita. Asuntomessujen aikana taloon oli ilmestynyt uudet portaat 1. ja 2. kerroksen väliin. Muuten ihan hyvältä näytti, paitsi että portaan reisilankku kulki oviaikon päältä! Kas kun ei sitten sitä kukaan ollut aikaisemmin huomannut, esim. mittojen oton yhteydessä.?? Allekirjoittanut ei sitten tuota asiaa pystynyt nielemään, joten soittelin ensin asentajalle, joka myös mitat oli käynyt ottamassa. Asentajan kanssa puhelinkeskustelu meni eipäs-juupas -linjalle, joten siitä ei sanottavaa hyötyä ollut. Kuulemma oli asiakkaan vika, jos ei huomata kertoa ovesta, vaikka se näkyvissä olikin… No, soittelin sitten tehtaalle, jossa en heti tavoittanut omistajaa, mutta lähetin kuvauksen asiasta reklamaation muodossa sähköpostilla. Erinäisten keskustelujen ja valokuvien ottamisen ja lähettämisen lopputuloksena saimme reklamaatiohyvitystä 10% rappujen kokonaishinnasta. Reklamaatiorattaiden pyöriessä timpurit siirsivät oviaukkoa n. 50 cm sivummalle ja näin saatiin portaat menemään vain karmin päältä, muttei enää itse oviaukon. Harmillista tässä tietysti oli se, että sisäseinät olivat jo valmiina ja nyt piti taas repiä niitä auki ja paikata toista puolta! Lopputuloksena kuitenkin ovi on nyt itse asiassa paremmassa kohdassa kulkua ajatellen kuin ennen.
Heinäkuussa saimme myös saunan lauteet paikalleen. Niiden toimitus ja asennus oli kiitettävää tasoa ilman yllätyksiä ja kaikenlisäksi sauna on tosi onnistunut tummine seinäpaneeleineen ja tervaleppälauteineen!
Myös kylpyhuoneen puoli alkoi valmistua. Muurarille pään raapimista aiheuttanut valoseinämä alkoi muotoutua. Valoseinämä erottaa 2 suihkua toisistaan muodostaen vähän kolmikota muistuttavan seinän. Seinän päädyssä on lasitiilet, joiden takana on valot, joten seinä toimii samalla valaisimena. Ongelmana seinän tekemisessä oli lasitiilien liittäminen järkevästi laattaseinän jatkoksi,kun kaikki kulmat ovat muuta kuin suoria. Lopulta akryylilistojen ja ”tilkkeeksi” laitettujen laatanpalasten avulla seinä saatiin kuosiinsa ja riittävän tukevaksi. Aluksi ajateltiin valaista seinä kuiduilla lasitiilien takaa, mutta kun kuidut oli laitettu, niin todettiin niiden valoteho aivan liian vähäiseksi. Toiseksi vaihtoehdoksi löytyi kosteuden kestävää ledinauhaa, jota laitettiin kulkemaan koko korkeudelta lasitiilien reunassa. Ongelma tässä ratkaisussa oli saada taipuisa ledinauha roikkumaan edes jotenkin suorassa. Todettiin, että jotain pitää laittaa nauhan painoksi ja Mikko alkoikin nikkaroimaan painoa akryylilevystä, verkonpainoista ja ties mistä. Ensimmäinen harjoitelma irtosi tietenkin nauhasta ja putosi seinämän taakse! Siinä sitten rauhalliselta mieheltäkin meinasi hermo mennä sitä kalastellessa takaisin. Onneksi kalamiehen onni oli matkassa, ja isoilla ongenkoukuilla akryylipala ongittiin ylös! Toisella yrityksellä kiinnitettiin akryyli ja paino takuuvarmasti ledinauhaan ja saatiin ledit pujoteltua kohtuullisesti lasitiiliseinän taakse. Täytyy vain toivoa, ettei ledilamput kovin nopeasti pimene, muuten hankala nauhan vaihto on edessä. Täytyy kuitenkin sanoa, että harvassa kylpyhuoneessa on näin onnistunut ”valaisin”! Lopputuloksesta voi olla ylpeitä kaikki osalliset!
Keittiö
Keittiö tuli paikanpäälle sovitusti juhannuksen jälkeen ja keittiöasentaja sitten seuraavana päivänä. Vajaat pari päivää kului asentajalta ja keittiö alkoi olla kuosissaan. Asentajan lähdettyä alkoikin sitten pään raapiminen… ilmeisesti yksi kaapiston taustaseinä oli vinossa ja näin ollen myös koko kaappirivistö oli vinossa. Eipä tuo kovasti olisi muuten haitannut, mutta kun laattalattian saumakohta sattui juuri kaapiston eteen, niin kaappirivin toinen pää oli saumakohdan päällä ja toinen pää huimasti siitä erillään. Joten vinous pisti siis heti silmään. Pähkäiltiin aikamme mitä asialle voisi tehdä ja todettiin, että kokeillaan oikaista vain sokkeli, josko sillä huijattaisiin katsojaa sen verran, että vinoutta ei enää huomaisi.
Yllättäen myös yksi kaapinovi puuttui kokonaan, joten eikun odottamaan sitä. Lisäksi sähköpistorasioiden kanssa oli sattunut pieni moka: yksi pistorasia oli sijoitettu hellan takana olevan kivilevyn alle puoliksi… eihän kukaan siinä vaiheessa kun levy tilattiin korkeampana, enää muistanut, että siellä joku pistorasia on piirrettynä… Nostimme pöytälevyä myös muualta seinälle n. 10 cm verran ja eikös päätykohdan pala ollut näkyvästä reunastaan hiomatta. Eli sekin jäi odottamaan korjausta.
Uusi asennuskierros tuli sitten muutaman päivän sisään kun puuttuva ovi saatiin paikalle. Asentaja asensi oven ja suoristi kaappirivistön sokkelin. Ja taas pähkäiltiin lopputulosta. Kaappirivi ei edelleenkään näyttänyt hyvältä. Soittelin Iskuun myyjälle ja pohdittiin asiaa. Lopputuloksena päätettiin, että asentaja tulee vielä kerran oikaisemaan kaappirivin kokonaisuudessaan.
Kolmas asennuskierros käyntiin ja sen lopputulemana kaappirivistö on kohtuullisen hyvä. Asentajakin jo meinasi kyllä vähän hermostua kun samalla oltiin vähän reklamoitu asennuslaskusta, mutta lopputulos kuitenkin saatiin kuntoon näiltä osin ja viimeisin asennusmaksu meni Iskun piikkiin.
Jossain vaiheessa kesää saatiin sitten putkimies paikalle laittamaan keittiön hana ja putkitukset kuntoon. Siinä yhteydessä sitten todetiin, että altaan alalaatikko ei enää mahdu menemään kiinnni. Ja eikun soittelemaan taas Iskulle. Kesälomat sotki pahasti hommia, joten nyt syyskuun toisella viikolla odottelemme edelleen uutta allaslaatikkoa sekä yhtä seinäkiveä, joka tosin jo tuli hionnasta, mutta yllätys yllätys, hiottuna oli väärä reuna!
Lopputulemana voi sanoa, että keittiö itsessään on kyllä aika onnistunut, mutta kaikenlainen ylimääräinen hässäkkä alkoi närästää, sekä myös myyjämme huolimattomuus asioiden hoidossa. Mutta ehkä tämä tästä jouluun mennessä….
Pääsiäispuuhia
Pääsiäisen työlistalle otimme saunan paneeleiden käsittelyn. Halusimme saunaan tummat seinät ja katon ja vaaleammat lauteet. Ensin etsiskelimme valmiista paneelivaihtoehdoista sopivan tummaksi sävytettyjä, mutta vaihtoehtoina oli joko savunharmaata tai lähes mustaa ruskeaa, joka kellaritiloissa olisi näyttänyt mustalta. Päädyimme siis ostamaan peruskuusipaneelia ja värjäämään sen itse ennen seinään kiinnittämistä. N. 250 metriä paneelia hankittiin ennen pääsiäistä ja samoin käsittelyaine (sävynä venge).
Pitkäperjantaina alkoi sitten urakka. Käsittely tehtiin kertaalleen paaneleiden takapuolelta ja kahteen kertaan päältä. Hommaa hankaloitti se, että vaikkakin talo on vielä ilman varsinaisia väliseiniä, niin silti pitkien paneeleiden kuivumistilaa ei hirmuisesti ollut. Tulevaan keittiöön ja työhuoneeseen rakenneltiin 2-kerroksiset ”kuivaustelineet”, joille sitten saatiin kerralla vaakatasoon kuivumaan n. puolet kaikista paneeleista ja olohuoneen rakenneltiin paikka pensselöintii, jossa mahduttiin työskentelemään 2 hengen voimin. Urakkaa käytiin tekemässä joka päivä ja välillä pariinkin kertaan päivän aikana pääsiäismunien ja mämminsyönnin lomassa. Lopputuloksena 2. pääsiäispäivän iltana saatiin kuivat, käsitellyt paneelit kasalle odottamaan seiniin naputtelua. Ja mikäs se mukavampaa kuin palata ”oikeisiin töihin” parantelemaan kipeytyneitä paikkoja 😉
Helmikuun kiireitä
Pakkasen paukkuessa ulkona, sisällä talossa piti kiirettä. Talolla hääräsi parhaimmillaan 7 vierasta (2 timpuria, 1 putkari, 1 muurari, 2 ilmastointiasentajaa, 1 työnjohtaja) ja 2 omaa haalarihemmoa samalla kertaa, siinä meinasi jo porukka kompastua toisiinsa. Mutta tuo oli vain tilapäinen häiriö, onneksi tilanne siitä rauhoittui normaaliin 4 henkilön päivätahtiin. Työkin edistyy siis huimaa vauhtia ja eristys alkaa olla nyt hyvällä mallilla ja ilmastointi- ja viemäriputkiakin risteilee sinne tänne. Putkivetojen kanssa onkin pitänyt vähän raapia päätään, vanhaan taloon kun ei ole suunniteltu ihan noin paljon putkivetoja. Onneksi vain yläkerran yhteen huoneeseen pitää rakentaa yksi ylimääräinen kotelointi putkien piilottamiseksi, loput on saatu jemmattua joko seinien väliin, lattioiden alle tai komeroiden puolelle.
Yläkerran vessaa pyöriteltiin paperilla innokkaasti, kun oikeaa pöntön, altaan ja kaappien sijoittelua ei meinannut löytyä. Lopulta päädyttiin isontamaan huonetta hiukan ja siirtämään kaikki edellä mainut alkuperäisestä poikkevaan kohtaan. Allekirjoittanut kävi tämän kertomassa eräänä aamuna työmaalla ja siitäkös putkari ja timpuri riemastuivat! No, onneksi sentään työt oli vielä siinä vaiheessa, että vain pari viemäriä piti siirtää. Tällä kertaa ehdin myös ajoissa hätiin jakotukin suhteen, se kun oli tulossa ihan ”väärään” kohtaan. Nyt saadaan sekin sullottua kaapin sisään piiloon. (Toisin kuin kellarissa, jossa se kökötti keskellä pyykinkuivaushuonetta -> seurauksena se, että ei ole enää pyykinkuivaushuonetta….!!)
Teknisten hommien edistyessä kiertelimme jälleen kerran innokkaasti laattakaupoilla. Pitkällisen edestakaisin juoksemisen lopputuloksena meillä on nyt tilattuna kaikki laatat lukuunottamatta 1. kerroksen vessaa, mutta siihenkin laatta on jo valittu, odotellaan vain lopullisia huoneen mittoja. Mosaiikissakaan ei tarvinnut päätyä siihen kaupan kalleimpaan, vaan paras oli kerrankin kohtuuhintainen 😉 Valittiin violetin ja viininpunaisen sävyinen lasimosaiikki, jolla tehdään tehosteraidat seiniin sekä poreammeen lähelle hyllyt. Samalla päätettiin luopua ajtuksesta laatoittaa poreammeelle etuseinä, vaan tehdään nyt vain nuo tehosteet ja amme saa olla kulmassa sellaisenaan. Yläkerran vessaan löytyi ihana luumunpunainen ”Halla” Pukkilasta ja sillä teemme yhden tehosteseinän. Muihin seiniin saatiin sopivasti K-Raudan tarjouksesta 30×60 valkoinen seinälaatta. Lattia laitetaan valkoisella ja saumataan epoksilaastilla likaantumisen estämiseksi. 1.kerroksen vessaan on ajateltu mokkaruskeaa lattiaa ja samaa laattaa isompana wc-istuimen taakse.
Laattojen lisäksi silmäiltiin saunan materiaaleja. Ajatus on laittaa tummat seinät ja vaaleat lauteet. Ja mitä valmiimpaa tavaraa, sen parempi 😉 Valmiiksi käsiteltyä paneeliakin on siis tarjollla, mutta kunhan päästään värisävyistä yksimielisyyteen, niin ratkeaa sekin otetaanko valmiiksi käsiteltyä vai urakoiko allekirjoittanu paneelien kimpussa yhden viikonlopun (ainakin).
Laa.. laa.. laattoja
Oma panokseni remonttihankkeeseen keskittyi tammikuussa laattojen etsiskelyyn. Laattamyymälöitä tuntuisi äkkiseltään olevan joka kadun kulmassa, rautakauppojen laattaosastojen lisäksi. Mutta kun sitten lähtee ostoksille, huomaa, ettei liikkeitä niin kovasti olekaan. Sama pätee itse laattavalikoimaan: malleja ja värejä on vaikka minkälaisia, mutta jos etsii esim. vaaleaa (mutta ei keltaista, valkoista tai harmaata) keittiöön sopivaa lattialaattaa, niin huomaa ettei vaihtoehtoja juuri olekaan.
Kylpyhuoneen seinien valkoiset ”peruslaatat” löytyi jo joulukuun alussa RTV:stä edukkaaseen hintaan, joten niihin sopivat lattialaatat ja tehostemosaiikit olivat ensin työn alla. Etsiskelimme lattiaan tummaa harmaata ”kymppikymppiä” ja samalla vilkuilimme mosaiikkeja. Näissä molemmissa valikoima oli melkoinen. Samalla katseltiin myös takan pintaan sopivaa valkoista isoa laattaa, joka sitten osoittautuikin hankalammaksi hankinnaksi. Haalittiin joitakin mallikappaleita liikkeistä mukaan ja eikun talolle niitä ihmettelemään. Napattiin vielä samalla mukaan Iskusta keittiökaappien ovet takkalaatan rinnalla vertailtavaksi. Talolla todettiin, että vain yksi Vehoniemen laattamyymälän (on muuten hyvä liike!) lattialaatta oli kohtuullisen hyvä ja päätettiin samantien tilata sitä kellarikerroksen märkätiloihin. Tosin kyseinen laatta ei sopinut aulatilan laminaattiehdokkaaseen, joten laminaatti meni sitten uudelleen hakuun. Takkaan valitsimme näytteistä toisen, puhtaan valkoisen isohkon laatan.
Seuraavalla laattojenhakukierroksella keskityttiin etsiskelemään keittiön lattiaan sopivaa laattaa, joka sopisi olohuoneen parkettiin. Ensin etsimme tummahkoja harmaita ja rusehtavia, kunnes sisustussuunnittelijamme oikaisi käsityksiämme värisävyistä vaaleampaan suuntaan. Eikun uudelleen etsiskelemään vaaleampia laattoja ja taas muutama mallikappale kainalossa talolle. Ja tietysti myös kaapinovet uudelle katselmukselle taas Iskusta mukaan. Onneksi laattaehdokkaista yksi todettiin pienen pohdinnan jälkeen yksimielisesti parhaaksi ja päätettiin tilata sitä keittiöön ja eteiseen Laattakeskuksesta.
Vielä pitäisi löytää mosaiikkilaattaa tehosteeksi kylppäriin sekä vessoihin lattia- ja seinälaatat sekä yläkerran suihkutilan laatat. Yksi kohtuullisen hyvä mosaiikki löytyikin jo, mutta hinta vaan on sen verran hirveä, että täytyy kaivaa muita vaihtoehtoja jostain esiin… tosin voisin ennustaa, että hommassa käy kuitenkin niin kuin yleensä, eli päädytään lopulta sikakalliiseen ekaan vaihtoehtoon. Olisihan se sentään Muranon lasitehtaan lasimosaiikkia… 😉
Historian havinaa lehdissä
Kuten aiemmin jo mainitsimme, erinäisiä lehtiä on löytynyt seinien ja lattian välistä. Lähinnä vuosien 1953 ja 1954 Aamulehtiä, Tampella-lehtiä, SNS-lehtiä ja muutama muu. Aamulehden sunnuntailiitekin on näköjään ilmestynyt jo tuolloin. Tässä näytteitä muutamista. Erityisen hauskoja olivat mainokset ja työpaikkailmoitukset, huomaa mm. ottolapsi-ilmoitus (kuva5)!
Jotain näkyvää uutta…
Tällä viikolla talon isännän ollessa koko viikon poissa, talolla hommat etenivät ikkuna-asennukseen. Maanantaina ikkunakuorma saapui pihaan toistamiseen. Ikkunathan olivat pyrkineet talolle jo kerran aikaisemmin, mutta emme voineet ottaa niitä vielä siinä vaiheessa vastaan. Ja kaiken lisäksi toimitus oli sovittu alunperinkin joulukuulle ja tuolloin elettiin vasta marraskuuta. Nyt sitten toisella yrittämällä ajakohta oli kelvollinen 😉
Ikkunoiden asennus tapahtui tiistain aikana ja kävin iltasella katsomassa tilannetta. Katsominen tosin oli lievästi hankalaa, koska valot sai päälle enää vain kellariin. Yllättäen sähköjohto, joka oli muihin kerroksiin kulkenut vanhojen ikkunoiden raoista, ei enää kulkenutkaan ja siispä haparoin pimeässä talossa. Sen verran pystyin näkemään että ikkunat oli vaihdettu muihin, paitsi kellarikerrokseen ja homma näytti siltä osin olevan kunnossa. Tosin ulkopuoliset karmit ja ikkunapellit vielä uupuu.. Talomme mainostaa nyt sitten toistaiseksi komeilla tarroilla Pihla-ikkunoita, koska en alkanut nyhtämään mainostarroja pimeässä pois. Komeasti oli ikkunoissa valmiina myös kaihtimet, kätevää tämä homma nykyään!
Ei muuta kuin verhoja ompelemaan…